Lääkärimäärä suomessa

Erikoistuminen kestää vähintään viisi vuotta, ja opinto-oikeus erikoistumiskoulutukseen on kymmenen vuotta.

Suosituimpia hakukohteita vuosina 2021–2023 olivat ihotaudit ja allergologia sekä plastiikkakirurgia, joissa molemmissa oli hakijoita 319 % aloituspaikkoihin nähden. Suosituimpia opiskelumaita ovat tällä hetkellä Latvia, Viro, Romania ja Ruotsi. Ruotsin asema suosituimpana maana on laskenut viime vuosina pääsyvaatimusten tiukennutta, samalla kun Latvia on noussut suosituimmaksi ja kasvattanut osuuttaan vuosittain.

Ulkomailla lääketiedettä opiskelee jo yli tuhat suomalaista.

– Lääkäriliiton opiskelijatutkimusten perusteella valtaosa ulkomailla opiskelevista aikoo palata Suomeen valmistuttuaan. Tietoja kuitenkin tarvitaan muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen suunnitteluun, Lääkäriliiton tutkija Anna Sirviö toteaa.

Työikäisiä lääkäreitä Suomessa yli 23 000

Laillistuksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Eniten lääkäreitä työskentelee yliopistosairaalamaakunnissa, eli Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Viidelle vuodelle jaettuna arvioidun eläkeiän saavuttaisi 517 lääkäriä / vuosi.

Laillistettuja lääkäreitä ikäryhmittäin (maassa asuvat), Ammattioikeustilasto THL:

Ikäryhmien osuudet laillistetuista, työikäisistä lääkäreistä (maassa asuvat), Ammattioikeustilasto, THL:

Kaikki laillistetut lääkärit (Valvira)*:

Vuonna 2020 yhtä laillistettua lääkäri kohti oli noin 250 potilasta, mutta eroja oli runsaasti eri maakuntien välillä.

Määrää kasvattaa erityisesti valmistuvat uudet lääkärit, mutta myös eläkeiän saavuttaneiden työssäkäyvien lääkärien määrä on kasvanut. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666. Kaikki heistä eivät kuitenkaan asu Suomessa. Tämä tarkoittaa merkittävää vuosittaista lisäystä Suomen lääkärityövoimaan, Sirviö sanoo.

Lue lisää:Lääketiedettä opiskelee ulkomailla yli tuhat suomalaista 

Lääkärimäärään vaikuttaa luonnollisesti myös työvoimasta poistuvien määrä eli pääasiassa eläköityvien ja kuolleiden lääkärien määrä.

Vertailut on laskettu vuoden 2020 tiedoilla, sillä se on viimeisin vuosi jolta kaikki tiedot on saatavilla. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vuodesta 2015 alkaen useamman kerran, jolloin on myös luonnollista, että nuoria lääkäreitä tulee enemmän kuin aikaisemmin.

Lääkärille on tarjolla useita erilaisia urapolkuja, sillä työpaikan ja toimialan valinnan lisäksi 50 erikoisalaa mahdollistaa suuntautumisen juuri itse kiinnostavalle alalle, tai jopa useammalle.

Suurimpia erikoisaloja lääkärimäärän näkäkulmasta ovat yleislääketiede, sisätaudit, anestesiologia ja tehohoiti, työterveyshuolto, lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset sekä radiologia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein ammattioikeustilasto on vuodelta 2020 ja työssäkäyntitilasto vuodelta 2021. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti.

Lääkärimäärät perustuvat THL:n tilastoihin ja väestötiedot on haettu Tilastokeskukselta.

Lääkäreitä / 1000 asukasta vuonna 2020:

Asukkaita / lääkäri vuonna 2020:

Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa.

Suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrä ulkomaisissa yliopistoissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Lääkärimäärä on noussut vuodesta 2010 yli kahdella tuhannella.